torstai 4. toukokuuta 2017

Kirppistely maistuu puulta.

Viime aikoina olen kirppistellyt vähemmän, vaikka onhan kirpputoreilla tullut tuhlailtua tunti jos toinenkin esimerkiksi silloin, kun lapset ovat harrastuksissa. Sellaisella innolla kuin parhaimpina aikoina, en ole ihan varta vasten lähtenyt kiertämään kirppiksiä. Tällainen suvantovaihe on varmasti ihan hyväkin asia.  Jos lähden kirpputorilta tyhjin käsin, ajattelen, että ihanaa ettei tällä kerralla löytynyt mitään!

Tavaraa tuntuu olevan liikaa joka paikassa, mutta silti olen tosi huono vähentämään tavaraa. En välttämättä luokittelisi sitä himohamstraukseksi, en vain jaksa nähdä vaivaa viedäkseni tavaroita kirppikselle tai myydäkseni Facebookin ryhmissä. Kesän tullen täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä pöydän kanssa myymään johonkin tapahtumaan ylimäärät pois. Säästyy etukäteen hinnoittelusta, ilmoitusten tekemiseltä ja saa ehkä muutaman killingin taskun pohjalle.

Vuosi sitten osallistuin Siivouspäivään ja se oli todella kiva kokemus. Seuraava siivouspäivä on muuten jo muutaman viikon päästä eli lauantaina 27.5. (Lue lisää siivouspäivästä).




Mutta onhan tuossa tullut tehtyä ostos jos toinenkin. Kummasti silmät kiinnittyy aina samankaltaisiin tavaroihin, ja nyt on menossa puuta ja heinää vaihe. Minua viehättää tällä hetkellä tosi paljon rento ja boheemi, luonnonmateriaaleista kerätty tyyli. Paljon kasveja ja erilaisia koreja, juuttia ja puuta. En nyt ole laittamassa koko sisustusta uusiksi, mutta ehkä kaipaan jotain pientä kodikkuutta rikkomaan suoralinjaisuutta.


















Nyt kuitenkin kiinnostelee puutarhahommat ja pihan siivous enemmän kuin sisällä istuminen, 
nautitaan auringosta ja lämmöstä niin kauan kuin sitä taas riittää!


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Korjausta kaipaava torppa.

Kävin viime viikolla nopeasti kääntymässä mökillä, ja vihdoin sain otettua kuvia torpan todellisesta tilasta. Viime kesänä vietimme muutamia öitä mökissä, eikä ongelmia ilmennyt mutta olisihan se kiva saada koko tila käyttöön. Voit lukea aikasempia tekstejä täältä (KLIK!) ja (KLIK!)

Varoitus: Kuvat eivät ole millään tavalla stailattuja ja kuvissa saattaa esiintyä epämääräistä ja ylimääräistä tavaraa.

Harmaalla merkitty alue purettu.














Tällä hetkellä torpan etuosan lattia on purettu ja maata kaivettu pois. Eteisen kohdalta lattia on levytetty jotta siitä pääsee kulkemaan. Syy tälle tilanteelle on rakennuksen korjaus 90- luvun alussa, jolloin alunperin kylmä etuosa eristettiin väärillä menetelmillä. Uusi lattiarakenne oli betonivalu - kipsilevy (!) - mineraalivilla (!) - lattia. Ilman asiaan perehtymistäkin voi ymmärtää että ajan mittaan kosteus nousee rakenteisiin ja lopputulos ei ole hyvä. Tässä tapauksessa pääsi lattiasieni kehittymään.

Lattia on ollut nyt 6-7 vuotta auki joten sieni on kuivunut ja sen puolesta vaaraton, mutta jatkossa täytyy pitää huoli että kosteutta ei pääse uudestaan rakenteisiin. Lahot rakenteet täytyy vaihtaa uusiin, eli tiedossa on etuosan kengitys ja lattiavasojen vaihto. Tietysti myös uudet väliseinät, lattiat ja seinäpinnat laitetaan, kun sinne asti päästään. Ulkoverhousta vaihdetaan ja maalataan, sadevesikourut pitäisi hankkia ja asentaa, maata muokata viettämään pois päin rakennuksesta. Hommaa riittää!

!! Minulle saa tarjota korvaushirttä ja vanhan näköisiä sadevesikouruja ja syöksyputkia, mikäli nurkissa pyörii ylimääräisiä. Alueena mielellään Uusimaa / eteläinen Kanta- Häme. !!


Kaiken muun kivan lisäksi koin jännittäviä hetkiä, kun tämä kaveri viihdytti minua läsnäolollaan:




En vielä tiedä kuka tämä on, mutta toivon todella kovasti ettei olisi Herra/Rouva Jumi. Ensi kerralla mökillä käydessä täytyy katsoa jauhot ja muut läpi, löytyykö niistä elämää ja mikäli näitä kavereita näkyy niin ottaa yksi talteen ja käydä tunnistuttamassa se. Tunnistamiseen asti saa kaikki korjaussuunnitelmat olla jäissä.

Kaikki vinkit, asiantuntijalausunnot ja kokemukset ovat tervetulleita, tai jos sinulla on blogissasi kertomuksia omasta remonttikohteesta niin vinkkaa :)





keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kasvihuone.

Kesä kolkuttelee jo ovella, joten pakostikin ajatukset harhailevat mökkeilyssä, auringonpaisteessa, sekä tuoreissa kesän kasviksissa ja marjoissa. Nyt kerron projektistani, jonka aion toteuttaa ensi kesän aikana, toivottavasti. Varmuutta lopputuloksesta ei nimittäin ole.

Tämä projekti on oikeastaan muutaman sattumuksen summa: Yhtenä päivänä lehtimyyjä soitteli ja kauppasi sisustuslehteä. Tarjous oli ihan hyvä, joten tartuin siihen. Kylkiäisiksi sai valita muutaman numeron haluamaansa toista lehteä, mutta mikään niistä oikein kolahtanut. Päätin valita jonkun puutarhajulkaisun, vaikka viherpeukalo en olekaan. Seuraavana päivänä äitini kertoi, että hänen ystävänsä naapurilla olisi kasvihuone jouten; Sen saisi ilmaiseksi kun vain purkaa ja hakee itse. Pakkohan tarjoukseen oli tarttua!




Nyt on kasvihuone olemassa, mutta se ei vielä riitä. Hankittavaa ja työtä on vielä todella paljon ennen kuin pääsee korjaamaan satoa. Euroja minulla ei paljon löydy, ja ne vähätkin pitäisi sijoittaa laskuihin ja kaikkeen muuhun tylsään. Päätin siis, että tähän kasvihuoneeseen en käytä pennin pyörylääkään.

Miten ajattelin toteuttaa kasvihuoneen valmiiksi asti, ja mahdollisesti saada sinne jotain elämäänkin? En tiedä.
Jotain hyödynnettävää (roskiin matkalla olevia) tarvikkeita meiltä löytyy kotoa ja jotain valmiiksi mökiltä. Roskalavoja täytyy katsoa uudesta kulmasta ja harjoittaa vaihtokauppaa. Täytyy kerjätä ihmisiltä tarpeettomia ruukkuja ja taimia. Kierrättää. Keksiä ratkaisuja. Kehittää vanhoille tavaroille uusia käyttötarkoituksia.

Sen verran olen saanut projektia alkuun, että "ostin" Lidlistä kasvien siemeniä ja osa niistä on ehtinytkin jo kasvuun. Ostamisella tarkoitan sitä, että palautin hirveän määrän pulloja ja panteilla sain ostettua tuotteet. Harmi kun en ottanut kuvaa pullokuitista, nyt ei ole todistusaineistoa :)
Facen kautta olen saanut kuusi paprikan taimea, toistaiseksi kaikki vielä hengissä.






Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan, ihan kasvihuoneen perustuksista ja sokkelista kasvien kasvatukseen saakka. Voit myös vinkata jos olet omassa blogissasi esitellyt oman kasvihuoneesi, kävisin mielelläni kurkkaamassa!







lauantai 11. maaliskuuta 2017

Voi eteinen.

Oletko koskaan  miettinyt mitä toisten päässä liikkuu? Tai on liikkunut? Esimerkiksi poliitikkojen?
Tai arkkitehtien. Minä mietin tälläkin hetkellä. Joskus törmää niin muka-hyvin suunniteltuihin ratkaisuihin jotka eivät käytännössä toimi ollenkaan. Esimerkiksi meidän eteinen.

Heti ulko-oven vasemmalta puolelta lähtee portaat yläkertaan L-muodossa ja näin ollen portaiden alle jää aika paljon hukkatilaa. Oven oikealla puolella on kaksi metriä tilaa vaatteille ja kengille.

Portaiden alla on myös patteri.


Näin talviaikaan nelihenkisellä perheellä on yllättävän paljon vaatteita käytössä, varsinkin kenkiä täytyy olla joka lähtöön kelien ja käyttötarkoituksen mukaan. Kenkätelineeksi hankin joskus Jyskistä hyllykön, joka on tarkoitettu kai kirjahyllyksi oikeasti. Kengät tuovat luonnollisesti lunta ja kuraa sisään, joten lattia on usein märkä. Paksu juuttimatto pelastaa sukat kastumiselta kun eteisestä pujotellaan kenkien läpi yläkertaan.



Oikeanpuoleisella seinustalla on iso vaatekaappi joka on yleensä ängetty täyteen vähemmällä käytöllä olevia vaatteita ja aikuisten olisi tarkoitus laittaa takkinsa sinne nätisti henkariin roikkumaan. Lapsilta se henkarointi ei ihan onnistu, joten olen laittanut lapsille oman naulakon portaiden alle, vähän lyhyempinä kun mahtuvat siellä pukemaan. Hanskoille ja pipoille on laatikosto, lasten ylimääräisille kengille pärekori.

Lapsille tarkoitettu naulakko on vaihtunut jo monta kertaa, tämän hetkinen ratkaisu on tuntunut kaikista toimivimmalta tähän asti. Tämä onkin sellainen helppo DIY- kyhäelmä. Minulla ei ollut tarkkaa suunnitelmaa, vaan lähdin vain tekemään ja lopputulos on ainakin toistaiseksi pysynyt kasassa :)









Tähän tarvittiin 2 kpl Ikean hyllynkannattimia, liimapuulevy (80cm), harjanvarsi, kaksi vahvaa kumilenkkiä, muutama ruuvi ja s-koukkuja tai henkareita.

Käytin tähän sellaista aavistuksen tukevampaa harjanvartta, jonka sahasin noin metrin pituiseksi.

Hyllynkannattimet kiinnitin seinään niin, että päälle tuleva levy menee tasan kannattimien ulkoreunan kanssa.

Naulakon voi kasata eri tavoilla, joko niin että harjanvarsi tulee ylös-etuosaan henkaritangoksi, tai alas-takaosaan tangoksi koukuille. Hyllylevy on helppo kiinniittää kahdella ruuvilla kannattimissa valmiiksi olevien reikien kohdalta (Riippuu tangon paikasta kiinnitetäänkö etummaisista vai taaemmista rei'istä.) Harjanvarren voi lukita paikoilleen kumilenkkien avulla. Naulakkoa on helppo muunnella myöhemmin tarpeen mukaan.









Hyvin mahtuu myös kahdentoista lapsen vaatteet naulakkoon. Testattu on :)

Pakko mainita vielä, että aloitin tämän tekstin kirjoittamisen varmaan jo viime vuonna, mutta syntisen huonon kuvien laadun takia olen pyöritellyt sitä ja unohtanut välillä kokonaan. Nyt päätin kuitenkin puskea tämän ulos, sillä minun mielestä tuo naulakko on ihan kehitys kelpoinen hökötys, jota muutkin pienen budjetin harrastajat voisi kokeilla.


maanantai 13. helmikuuta 2017

Suomi100- tuoli.

Aluksi huomio, tämä ei ole virallinen Suomi100- artikkeli.

Kiertelen paljon kirpputoreja, joskus ihan ajankuluksikin kun lapset ovat harrastuksissa tai on muuten tarve hukata aikaa. Välillä tarttuu mukaan jotain sellaisista "saa ottaa" pisteistä, jotka menisivät muuten roskikseen. Ensin tarttui mukaan kalustemaali. Ajattelin että kyllähän sen johonkin saa sudittua. Seuraavalla reissulla löytyi tuoli. Eikä mikä tahansa tuoli, vaan Jacob & Josef Kohnin valmistama wieniläistuoli, joka oli aivan karmeassa kunnossa. Totesin vain kirpputorinpitäjälle että otan sen tuolin matkaan ja katson jos saan siitä jotain aikaiseksi...









Tämä ei todellakaan mennyt niin kuin oppikirjoissa opetetaan, vaan enemmänkin niin kuin sattuu menemään. Poistin vanhan istuinosan päällysteen, putsasin tuolin hyvin, kiristelin kiinnityksiä ja sitten vain läiskin maalia menemään. Vähän improvisoiden jäätin selkänojasta osan maalaamatta tai maalasin siis puolihuolimattomasti. Siitä se idea sitten lähti, sinivalkoisuudesta johtuen nimesin tuolin siis Suomi100- tuoliksi.












Tuoli kuvastaa suomalaista periksiantamattomuutta ja hulluutta; Roskiskamastakin on tarve kehittää jotain toimivaa. Suomalaista käsityötä tuolissa on vain uusi maalipinta (ja sen hieno design), mutta käsittääkseni suomalaisuus ei ole ollut kriteerinä lanseerata näitä juhlavuoden tuotteita. Eli nyt on täälläkin startattu juhlavuosi.

Tuoli itsessään on muuten varmaan sata(100)vuotias. Pohjassa olevasta paperisesta tarrasta ei saanut selvää muutakuin että todella vanhalla fontilla kirjoitettu. Tuolin istuin osan kuviointi on vähän köpö verrattuna vastaaviin uudempiin, sekä liitokset ym. ovat todella vanhaa tekniikkaa. Ikä on vain arvaus, eli jos joltakulta löytyy enemmän tietoa niin saa kertoa :)




perjantai 10. helmikuuta 2017

Takkahuoneen uusi pöytä.

Minua on jo pitkään ahdistanut takkahuoneemme ruokaryhmä, joka on / oli mahdottoman mukava istua, mutta esteettisesti ei kiva. Ja kaikenlisäksi kaupasta ostettu. Hyvin se palveli vajaa kymmenen vuotta, mutta viimein se sai väistyä "uuden" tieltä.





Törmäsin myynnissä olevaan vanhaan klaffipöytään facessa, ja sainkin sen edullisesti (20) itselleni. Heti huomasin että pöytä on vanha ja aitoa käsityötä sepän takomine nauloineen ja saranoineen, mutta todellinen ikä yllätti: Kaiken pähkäilyn jälkeen tulin siihen tulokseen että pöytä on varmasti 1800- luvulta, ehkä 1880 voisi olla suht lähellä oikeaa valmistusvuotta. 

Pöytä oli paljon korkeampi kuin nykyiset pöydät, eikä suoralta kädeltä sopinutkaan käyttöön. Jonkin aikaa mietin, saako näin vanhaa tavaraa lähteä korjailemaan ja ropailemaan, tulin kuitenkin tulokseen että se on minun pöytä ja saan tehdä sille mitä haluan. Jalkoja oli jo jossain vaihessa korjailtu sekä toisen klaffin ulkoreuna oli huonokuntoinen. Lyhensin jalkoja ja molempia klaffeja n. 10 cm käsipelillä, joten lopputulos ei ole liian viimeistelty (lue: suora). Putsasin pöydän hyvin, en kuitenkaan lähtenyt poistamaan maaleja enkä paikkaamaan kolhuja, lopuksi maalasin autotallista löytyneellä maalilla. 

Alunperin olin suunnitellut pöydän kaveriksi pinnatuoleja, mutta pöydän jalkojen sijainnin takia hainkin mökiltä (navetan vintiltä) ukkini tekemät penkit, jotka kuuluvat oikeasti keittiössä olevaan pöytään. Keittiönpöydän tarinan voit lukea TÄÄLTÄ. Pöydän ympärille mahtuu muuten vaivattomasti kymmenen aikuista ja lapsia enemmänkin, ainakin 12. On siis aika möhkäle.














Takkahuoneen fiilis on tällä hetkellä sellainen metsästysmajamainen. Jotain pitäisi keksiä että saisi erilaisen tunnelman, täytyy varmaan alkaa miettimään uutta väriä seinille. Mitään hirveän modernia en halua, mutta pikkaisen ruostetta ja jotain vähän creepyä huone kaipaa. Onko ehdotuksia?